Datsun B310 Turbo Coupe

[Atomic]

Joo, olis kiva tietää tuon moottorin speksit ja miksi ovat alunperin päätyneet A-moottoriin. Noin 400 hepan litrateho on aika kipakka lukema vanhalle 60-luvun työntötankomoottorille. 

Hyvin näyttää jeep kiihtyvän hiekka-alustalla. Vois tuon kyydissä hieman jännittää. Mutta joo, kyseessä ei ole katuauto. Fiksuista osista rakentamalla ja hyvällä huollolla uskon sellaisella noin 300 hepan A-moottorilla pystyvän ongelmitta suorittamaan kesän ajot. 

t. Mika

Juu mielenkiinnolla odottaen että mitä mahtaa oikeasti nuo kestää. Koitetaan tehdä huolella seuraavaan kasaukseen niin uskaltaa vähän rämpätä 

[mikan]

Kävin tsekkaamassa kuparitiivisteen ja on se suht samanlainen. Pientä eroa reikien muodoissa, mutta muuten aika sama. Mä jätin myös pois ne toisen pään pari vesireikää, mitkä oli tavallisessa pahvissa. Mulla on yks joku race-pahvi 0,8 mm ja siinä ne reiät kuitenkin on. Mittasin sylinterin reiät ja olen näköjään teettänyt tuon 77 mm rei´illä. Ajatus kait oli, että siitä voi sitten vinkuttaa isomman tarpeen mukaan. Tällä hetkellä mulla on muistaakseni 76,5 männät.

t. Mika

[Atomic]

Kävin tsekkaamassa kuparitiivisteen ja on se suht samanlainen. Pientä eroa reikien muodoissa, mutta muuten aika sama. Mä jätin myös pois ne toisen pään pari vesireikää, mitkä oli tavallisessa pahvissa. Mulla on yks joku race-pahvi 0,8 mm ja siinä ne reiät kuitenkin on. Mittasin sylinterin reiät ja olen näköjään teettänyt tuon 77 mm rei´illä. Ajatus kait oli, että siitä voi sitten vinkuttaa isomman tarpeen mukaan. Tällä hetkellä mulla on muistaakseni 76,5 männät.

t. Mika

Jees, itellä on 77.5 mm sylinterireikien kanssa muistaakseni. Ja saman kokoluokan männät. Tomein kisapahveissa tosiaan oli toisen puolen vesijäähyt myös, mutta näitä ei tietenkään A15 mallissa ollut niin jätin pois. Ja sitten eroja löytyy työntötankojen reikäaukoissa jonkinverra

[Atomic]

Hyvä kun mikan itseasiassa mainitsi noista reijistä, otin varmuuden vuoksi noista työntötankojen reijistä vähän dremelillä lisää pois

Sitten päästiin valmistelemaan kantta keramiikkaan:




Keraamit näytti suuttuvan nätisti kannen pintaan

[Atomic]

mutta valitettavasti kahteen imuventtiiliin ei keskeltä tarttunut jostain syystä kunnolla. Päätin putsata ja pitää tänään kokeilla sitten uudelleen vielä näille kahdelle

[Atomic]

Uudelleen uunitin venttiilit, keramiikka jäi kiinni ja hyvältä näyttää:

[Atomic]

Kohta pääsee puuhaamaan 



Suurkiitokset vielä Lahden Kansityö Ky:lle hyvästä työstä ja asiantuntevasta palvelusta! Nyt on pinnat uusittu, kaikki hilut tasapainotettu, kaikki laakeripinnat tarkistettu ja oikastu runkolinja sekä männänrenkaat hiottu oikeille välyksille.

Nyt enää laakereita odotellessa australiasta. Menee imusarjaa suunnitellessa ja sitten voisi katsoa runkopukkien jäykistyselementtiä myös jos sellaisen leikkauttaisi

[Atomic]

Aloittelin runkolaakereiden vahvistuslevyn miettimistä:




Ajattelin että voisi mahdollisesti tehdä AISI 304:sesta 10 mm paksuudella. Pitää vielä katsoa muutamia yksityiskohtia. Sitten otin ARP:lle yhteyttä jos löytyisi M10X1.5 80 mm pitkiä tankoja joissa 26 mm kierrettä ja niihin mutterit ja aluslevyt alle.



Ja väsäilin vähän AD muuntimen piirikorttia kasaan, niin saan ne K-tyypin lämpötila-anturoinnit loggaamaan megaan ja saan sylinterikohtaisen EGO korjauksen ja tietysti auttaa myös diagnosoimaan jos loppuu kipinä tai ei tule polttoainetta kun sylinterilämmöt laskee jostain sylinteristä tms.

[Atomic]

Ostin tämmösen niin kelpaa protoilla isompiakin kikkareita 


Sitten vaan ahjoa rakentamaan niin voi tehdä muotteja kipsiin sulattamalla PLA:n pois ja valaa alumiinia tilalle. Kohta lähtee protoilut kunnolla käyntiin 

[Atomic]

ARP pultit tuli runkolaakeripukkeja varten, uudet laakeritki pitäis olla täällä ensiviikolla. 3D printterikin näytti olevan matkalla saksan varastolta jo. Eli kun printteri tulee niin printtailen tuon tukirungon runkolaakereiden päälle ja katson kuinka hyvin sopii kampuran kanssa. 

[Markus.]

Syvempää ymmärrystä asiasta ei mulla ole, mutta tuli mieleen tuosta rosterista ajatellusta vahvikkeesta, että rosterilla on aika paljon suurempi lämpölaajenemiskerroin, ku mustalla raudalla. Moottorin sisällä korroosion kestolla ei ole merkitystä, joten varminta olisi tehdä se ihan "tavallisesta" teräksestä. Ja toki hitusen halvempikin, jos sillä erolla nyt merkitystä tässä tapauksessa on.

Muoks. Nissan on omiin moottoreihinsa tehnyt ne valuteräksestä, rautalohkoisissa siis.

[Atomic]

Syvempää ymmärrystä asiasta ei mulla ole, mutta tuli mieleen tuosta rosterista ajatellusta vahvikkeesta, että rosterilla on aika paljon suurempi lämpölaajenemiskerroin, ku mustalla raudalla. Moottorin sisällä korroosion kestolla ei ole merkitystä, joten varminta olisi tehdä se ihan "tavallisesta" teräksestä. Ja toki hitusen halvempikin, jos sillä erolla nyt merkitystä tässä tapauksessa on.

Muoks. Nissan on omiin moottoreihinsa tehnyt ne valuteräksestä, rautalohkoisissa siis.

Tätä itsekkin pohdin. Tosin moottorin öljyn lämpötila ei mene yli 100 asteen, ainakaan toivottavasti. Joten lämpölaajenemiset ovat eriluokkaa kuin pakoputkiston puolella. Raparaudasta mietin että pitäisikö miettiä seostustuksia kummemmin 

[ILVES-Joe]

Markuksen mietteille täältä tuki.
En lukenut tuota tuen materiaalia ja sanoisin että ehdoton ei rosteriselle tuelle, yleensäkin ruostumatonta terästä ei pitäisi autossa käyttää kuin koristelistoissa tai muissa vastaavissa osissa mitkä eivät ole mekaniikan kanssa yhteydessä.
Lämpölaajeneminen on suurta ja mekaaninen kestävyys heikko.

Onko noiden kovien ARP pulttien kanssa ollut ongelmia kannentiivisteen kestämisessä?

Yhden toisen merkin kanssa olleessa keskustelussa oli moni huomannut että kannentiiviste alkoi kestämään kun vaihtoi kovat ARP pultit alkuperäisiin venyviin pultteihin. Varsinkin turbokoneissa.

[Atomic]

Näyttää vain siltä että muutkin tekee rosterista  dmperformance käyttää kylmävalssattua 304:sta

http://www.dmperformance.org/ls6.html?1171930449750
https://shop.brutespeed.com/DM-Performance-LSX-Engine-Main-Girdle-for-LS-engines-DM-Performance-LSX-Engine-Main-G.htm
http://www.superchevy.com/how-to/parts/0804chp-engine-girdle-stiff-times-chp-parts/
https://www.dragzine.com/tech-stories/engine/inside-secrets-sam-schools-825-hp-stock-eliminator-ls7/

Näyttäisi olevan jossain 800 heppasessa myllyssä 


Ei ole ollut ongelmia ARP pulttien kanssa

[Shamsa]

Kyllä sitä rosteria voi käyttää.
Hyvin näyttää kestävän lääkintälaitteissakin, missä toleranssit on olemattomat. Ja mekaanisia ne nekin on.

[Markus.]

Kolmisenkymmentä prossaa on ero lämpölaajenemisessa, ja se tarkoittaa auki laskettuna pituussuunnassa 0,2mm erotusta, eli tuon verran täytyy joko lohkon joustaa tai vahvikkeen joustaa, tai molempien, tai kiinnityksen luistaa.

Näin siis 120 celciusasteen lämpötilaerolla ja oletuksella että lohko on semmoset 400mm pitkä.

Leveyssuunnassa sitten tietty 0,1mm se erotus..

Onko sillä sitten mitään väliä, en ota kantaa. Itse en ehkä stressaisi moisesta, mut toisaalta en tiedä, miksi tuossa mitään riskiä ottaisin, kun koko jutun idea on pienentää vaurion riskiä.

Muoksss. Nuo linkkien osat taitaa olla ls-motteihin, ja nehän on alumiinia suurin osa. (Tiedän että on rautalohkojakin, mutta noi ls7 sun muut on alsaa)

Ja siis alumiinilla vasta onkin hurja lämpölaajenemiskerroin, tuplat teräkseen verrattuna. Tieto lisää tuskaa, kun tietoa on vain ripoittain, pitäisi tietää ihan kaikki asiaan liittyvät ja ymmärtääkin ne. 

[Atomic]

Kolmisenkymmentä prossaa on ero lämpölaajenemisessa, ja se tarkoittaa auki laskettuna pituussuunnassa 0,2mm erotusta, eli tuon verran täytyy joko lohkon joustaa tai vahvikkeen joustaa, tai molempien, tai kiinnityksen luistaa.

Näin siis 120 celciusasteen lämpötilaerolla ja oletuksella että lohko on semmoset 400mm pitkä.

Leveyssuunnassa sitten tietty 0,1mm se erotus..

Onko sillä sitten mitään väliä, en ota kantaa. Itse en ehkä stressaisi moisesta, mut toisaalta en tiedä, miksi tuossa mitään riskiä ottaisin, kun koko jutun idea on pienentää vaurion riskiä.

Muoksss. Nuo linkkien osat taitaa olla ls-motteihin, ja nehän on alumiinia suurin osa. (Tiedän että on rautalohkojakin, mutta noi ls7 sun muut on alsaa)

Ja siis alumiinilla vasta onkin hurja lämpölaajenemiskerroin, tuplat teräkseen verrattuna. Tieto lisää tuskaa, kun tietoa on vain ripoittain, pitäisi tietää ihan kaikki asiaan liittyvät ja ymmärtääkin ne. 

Onhan alumiinilla ja aisi 304 sella aivan eri kertoimet myös, alumiini taitaa laajeta vielä enemmän. Tai no en sitten tiedä mitä aluseosta tuo ls lohko on koska sekin tietty vaikuttaa.

Ja toivottavasti öljyt ei suhise 120 asteen kieppeillä omassa pirssissä, sillon on jo jokin vialla jäähdytys järjestelmässä ja vedenkin lämpötila tällöin aika samoissa yli kiehumispisteen. Ja tuon laajenemisen takiahan pultin reiät tehdään vähän väljemmiksi ja kun kyseinen paketti lepää runkolaakereiden päällä niin tällöin koittavat vain "puskea" muttereita vasten. Jossain peloteltiin että lämpölaajenemis sykleillä muttereiden kiristykset saattaa löystyä varsinkin jos on jonkin pehmeämpi materiaali kuten väärä alumiiniseos tukirankana.

Pitää vielä tutkailla materiaalihommia tässä rauhassa, ensin katsotaan istuuko se öljykoppaan ollenkaan tuolla 3d printatulla PLA mallilla  sitten voi tykittää vielä jotain FEMiä päälle eri matskuilla jos sikseen

[Markus.]

Sen 120 C otin ihan vaan mahdollisista ääripäistä, eli auto ulkona -20 asteisena ja vastaavasti kesällä motti kuumana kengityksen jälkeen oletus sadasta asteesta. Sitä voi testailla, mitä lämpötilaeron vaihtaminen laskukaavaan tekee, jos lukemaksi ottaa vaikka 90 tai 130 astetta, ei käytännössä mitään merkityksellistä.

Jos tuo tuki tosiaan liukuu joka tapauksessa mutterien alla, niin sittenhän koko asialla ei ole mitään merkitystä, jos siis rasituksia ei siirry ties minne.

Jos se ei pysty liukumaan, ja tuki venyttäisi lohkoa sen 0,2mm, niin se tekis jänniä asioita laakerien päittäisvälyksille. Mutta niin tuskin kävis, lohkon ollessa aika jäykkä mötikkä.

Mut yhä mietityttää, miksi se tuki pitäisi olla rosteria, mitä etua siitä on saatavilla?

[Atomic]

Sen 120 C otin ihan vaan mahdollisista ääripäistä, eli auto ulkona -20 asteisena ja vastaavasti kesällä motti kuumana kengityksen jälkeen oletus sadasta asteesta. Sitä voi testailla, mitä lämpötilaeron vaihtaminen laskukaavaan tekee, jos lukemaksi ottaa vaikka 90 tai 130 astetta, ei käytännössä mitään merkityksellistä.

Jos tuo tuki tosiaan liukuu joka tapauksessa mutterien alla, niin sittenhän koko asialla ei ole mitään merkitystä, jos siis rasituksia ei siirry ties minne.

Jos se ei pysty liukumaan, ja tuki venyttäisi lohkoa sen 0,2mm, niin se tekis jänniä asioita laakerien päittäisvälyksille. Mutta niin tuskin kävis, lohkon ollessa aika jäykkä mötikkä.

Mut yhä mietityttää, miksi se tuki pitäisi olla rosteria, mitä etua siitä on saatavilla?

Ajattelin että jokin rosterilaatu voisi olla varmempi valinta kuin raparauta. Pitäisi tutustua mitä työkaluteräs tms vaihtoehtoja olisi. Ajatuksena se että blowby möhnällä olisi mahdollisesti korrosoiva vaikutus kehnolla seostuksella olevaan rautaan. Sinne alas muodostuu kuitenkin vaikka mitä inhottavia kemikaalisia yhdisteitä.

[datsunpower]

1,5mm peltinen öljypohja kestää nämä inhottavat kemialliset yhdisteet, mutta paksusta raudasta tehty tuki ei?

[Atomic]

Joopa joo, on tämmöisiäkin nähty:

[datsunpower]

Paljastatko milloin, että mitä on tapahtunut kun noin on päässyt käymään?

[Atomic]

Maalipinnassa vikaa ja korroosio iskenyt, googlaamalla löytyy lisää esimerkkejä

[Markus.]

Nuo CA-moottorin tehtaan laakeripukkivahvistukset on ainakin ihan raakaa valuterästä ilman pintakäsittelyjä, ja ne on mukavasti ruosteettomia olleet kaikki mitä olen nähnyt. En toki kymmeniä nyt kuitenkaan ole availlut, enkä kaikissa mahdollisissa olosuhteissa muhineita, mutta sellasia ulkona vuoden verran paikoilaan olleita kuitenkin.

Huohotussotkujen korroosiovaikutuksen luulis koskevan kaikkia pintoja motin sisäpuolella, mutta kokemus ei semmoista oikein vahvista.

Liekö nuo kevyesti pintaruostuneet öljypohjat ruostuneet siksi, että motti ei ole ollut käynnissä pitkään aikaan? Kyllähän se ainakaan ruostuu, jos säilytyspaikan lämpötila pumppailee ja öljykalvo on valunut tyystin pois.

Taka-akselissa oli sisältä yläpuoli jopa pahasti ruostunut, todella pitkän seisotusajan myötä. Normaalistihan siellä (kuten jossain määrin moottorin kellarissakin) viuhtoo öljyä aivan tolkuttomasti, eikä ölppäkalvo kokonaan häippäse niinku ikinä, jos seisotus ei ole mahdottoman pitkiä aikoja. Kuinka pitkiä sitten lopulta, en kyl tiedä.

[Atomic]

Nuo CA-moottorin tehtaan laakeripukkivahvistukset on ainakin ihan raakaa valuterästä ilman pintakäsittelyjä, ja ne on mukavasti ruosteettomia olleet kaikki mitä olen nähnyt. En toki kymmeniä nyt kuitenkaan ole availlut, enkä kaikissa mahdollisissa olosuhteissa muhineita, mutta sellasia ulkona vuoden verran paikoilaan olleita kuitenkin.

Huohotussotkujen korroosiovaikutuksen luulis koskevan kaikkia pintoja motin sisäpuolella, mutta kokemus ei semmoista oikein vahvista.

Liekö nuo kevyesti pintaruostuneet öljypohjat ruostuneet siksi, että motti ei ole ollut käynnissä pitkään aikaan? Kyllähän se ainakaan ruostuu, jos säilytyspaikan lämpötila pumppailee ja öljykalvo on valunut tyystin pois.

Taka-akselissa oli sisältä yläpuoli jopa pahasti ruostunut, todella pitkän seisotusajan myötä. Normaalistihan siellä (kuten jossain määrin moottorin kellarissakin) viuhtoo öljyä aivan tolkuttomasti, eikä ölppäkalvo kokonaan häippäse niinku ikinä, jos seisotus ei ole mahdottoman pitkiä aikoja. Kuinka pitkiä sitten lopulta, en kyl tiedä.

En kyseenalaista sitä etteikö jokin ns normi teräs seos riittäisi. Itsellä tosiaan auto tulee olemaan käytössä ehkä 3kk vuodesta max ja seisonnan aikana voikin jo tapahtua vaikka mitä. Olisi vain helpompaa laittaa rosterista niin ei tarvitsisi seoksia alkaa sen kummemmin puljailemaan  kiva kuitenkin että on herättänyt keskustelua, ikävämpää tosin jos joutuu vääntää liiakseen omia valintoja muille 

[Atomic]

Laakerit ja 3D printteri tuli. Printtailen runkolaakereiden tukipalkkia tällähetkellä niin voin katsoa miten sopii kampuran yms kanssa koneeseen sitten.


printterin kalibrointiin meni jokunen tunti jotta sai printtaus tason pisteet mapattua oikein. Nyt näyttäisi rokkaavan hyvin 

[Atomic]

Ensimmäinen printti onnistui:


Kerrokset näkyy juuri ja juuri sivusta:


Tekstuuri alapuolelta:


tekstuuri viimeiseltä tasolta:



Kaikenkaikkiaan nopeaa toimintaa printterin perusasetuksilla. Itse säätäisin vähän infill ja skin overlap arvoja, jotta saadaan parempi adheesio ulkoreunan ja sisätäytön kanssa. Muuten kyllä olen erittäin tyytyväinen tuloksiin ja kaikki mitat ainakin 0.1 mm tarkkuuteen, ei kutistumia havaittavissa.

[mikan]

Nice! Nyt vain odotetaan miten istuu alakertaa ja mahtuuko kampura/veivit pyörimään ja öljypohja kiinni.

Erilaisten muoviosien kopioiminen onnistuu siis näppärästi. Suurin duuni on saada mallinnettua alkuperäinen osa. Siihen pitäis olla joku laserskanneri?

t. Mika

[Atomic]

Liekkirenkaat lohkossa kiinni, käytin POM:ista tehtyä lyöntityökalua ja pientä vasaraa jotta sain naputeltua nauhan paikoilleen. Pituuden leikkasin mahdollisimman lähelle leikkureilla ja loput 0.1 mm viilaten. Omasta mielestä onnistunut homma:



3D printatussa tukirakenteessa tosiaan pari korjausta tulossa. Näyttäisi pyörivän hilppeiden kanssa tosi hyvin, mutta öljypohja ei mahdu kiinni. Lisäksi runkopukkien pulttien reijät oli vähän pielessä. Laitan uuden version tulostumaan yötä vasten ja huomenna aamulla valmista. Nyt printtailen elektroniikkaboksia  parhaillaan

[mikan]

Liekkirenkaiden päitä ei siis ole juotettu yhteen?

Äkkiseltään näyttää siltä ettei etuvetoisen öljypohjan kanssa mahdu mitenkään.

t. Mika