HardBody

[Jaarli]

Lisää päivittelyä...
Alkuperäinen mankka "huusi" jotain koodia. Kooklettelin aikani todetakseni, että antaapi olla. Ruuvari tumppuun ja kojelautaa osittamaan. Alkukiroilun jälkeen tämä kojetaulu avautui melko kivuttomasti. Ruuvien lisäksi on sinne kätketty hienoisesta jousimaisesta pellistä väännettyjä pidikkeitä. Jos tämän olisin tiennyt niin purkaminen olisi käynyt puolessa tunnissa. Nyt meni reilu tunti.



Samalla päätin vaihtaa mittaristo- ja lämmityslaitevivustovalot. Tässä tilanteessa vain vähän lisätuskaa.
Mankaksi "valikoitui"..... (oli siis tarjolla ilmaiseksi) taattua Pilipalatemalaatua.



Täytynee muistaa vielä hankkia uusi antenni, sillä vanha koki väkivaltaisen poiston lokasuojan irrotuksen yhteydessä. Niin ja tietty jonkinlaiset kajarit ovissa ammottaviin aukkoihin.

[Jaarli]

Päivittelyä....

Siitä ruåttalaisesta vielä vähän autotarvikkeita myyvästä liikkeestä hankin neljän tuuman kajarit. Ne sopivat heittämällä Nissanin oviin. Tosin satsissa mukana tulleet ruuvit jouduin korvaamaan paksummilla.



Mankan asennusräpeltämisessä meni oma aikansa, mutta lopulta melutoosa lykkäsi sisuksistaan ihan kohtuullista mölinää Sity-kanavalta.



Nyt alkoi kiinnostamaan, että miten saan tästä ratiosta toistettua lempparikappaleita. Tikulle tallentaminen on kuulemma ihan last season jutzka ja auxusb-johtoa en saanut puhelimen ja ration välillä toimimaan. En sitten millään, en edes kiroamalla. Sitten löysin auxaux-johdon ja sillä sain Meijun rokkaamaan molemmista kajareista. Fiilixet olivat katossa, kunnes kaikki hiljeni kerrasta. Kävin kaikki liitokset läpi, mutta tuloksetta. Hammasta purren annoin olla ja jatkoin seuraavana päivänä. Ensitöiksi avasin ration ja hups kaikki toimi hienosti, kunnes taas kaikki hijeni, muttei pimentynyt.
Tässä vaiheessa olin jo päättänyt (jälkikasvu yllytti) hankkia bluutuuuth ration. Ostamassani ratiossa oli myös spotifyy toiminto, joka osottautui näin jälkeenpäin mainioksi ominaisuudeksi. En minä näistä mitään jymmärtänyt, mutta jälkikasvu opasti kärsivällisesti.
Tämä uusi ratiohankinta oli sen verran fixumpi, että se kertoi Lontooksi, että minulla on vikaa toistopuolella. Ihmekkös tuo, sillä tässävaiheessa ratio mölysi molemmista kajareista kolmella johdolla.
Minä otin aikalisän ja rupesin histaamaan hytin taakse kaarta, johon voin kiinnittää hitusen lisää valoa sun muita härpäkkeitä.

[Jaarli]

"Kaaresta" ei tullut mikään mallivalio, mutta ajanee asiansa. Siihen voi hitsailla kiinnikkeitä valoille sun muille härpäkkeille. Jostain tulee löydettäväksi vielä verkkoa, joka on myös kätevä heppailla kiinni kaareen.
Kuvassa kaaren ja valojen mallailua. Seuraavaksi hiontaa ja maalia pintaan.

[Jaarli]

Nissani on palvellut kiitettävästi päivittäisenä työmatka-ajoneuvona. Ainoa pikku nyanssi on käynnistysmoottorin "viive". Eli mitä kylmempi ilmanala niin sitä pidempi on hehkun jälkeinen viive ennen käynnistymoottorin hyrähdystä. Tuo vika tahi ominaisuus ei mahdottomia haittaa, mutta loi ensimmäisillä kerroilla tykytystä.
Jostain kaukaa idästä pukkasi pahvista pakettia. Sieltä saapui kaksi kappaletta ovenkahvoja. Kaikkineen maksuineen hieman reilut parikympiä.



Asennuksessa ei ollut oikein mitään kummallista, mutta joku morooni oli leikellyt oven sisäpuolelta rälläkällä reilusti peltiä vex. Mene ja tiedä, että miksi? Ovenkahvan mekanismista puuttui yksi tanko. Onneksi on varaosakikottimia mitkä pelastaa tälläisissä tilanteissa.



Lisäpakkivalolle oli yksinkertaisinta vetää takapään jakorasiasta herätejohto kabiiniin. Varokkeella varustettu rele väliin ja hups Nissanissa on nyt kohtuulliset valot myös taaksepäin.



Radioasennuksen sain myös vietyä maaliin (tällä kertaa). Etukajarit olisivat vaatineet uudet johdotukset. Totesin kojelaudan alla riittisissä paikoissa olevan kuitenkin ihan liikaa roinaa tiellä, että työn olisi saanut pika-aikataululla totettua siististi. Etukajarit saavat nyt toistaiseksi olla vain reijän peittona.
Nytkyttelin tikutakusahalla vanhasta kirjahyllyntaustalevystä kabiinen takasivuihin peitelevyt ja nysväsin niihin toiset kajarit.



Tässä vaiheessa on suorastaan yltiöpäisen mukavaa rakennella Nissania, joka on katsastettu ja toimii moitteetta. Seuraavan olisi vuorossa matalemman lavasuojan rakentelu. Sen olen aikonut tehdä puusta ja kevytpeitteesta.
Lavalle asennettavaksi hankin myös pienen nosturin, mutta ans ny kattoen mitä muuta tässä vielä keksii....

[Jaarli]

On se vaan kauhiaa miten paljon voi "pieni" sivuääni tuottaa tuskaa.

Muutama postaus takaperin mainitsin hankkineeni spotifyy-mankan. Paremmin ilmaistuna se on Pioneerin kampe ja maksoi ihan uutena kaupasta ostettuna reilun satasen. Mankan sovittaminen alkaa hissukseen sujua. En edes suunnittele sen kiinnittämiseen reikälevyä tms.. zydeemiä. Vaan kietaisen mankan sähkärinteipillä kiinni sen alla olevaan säilytyskoteloon, jonka taasen ruuvaan siihen kuuluvilla ruuveilla keskikonsolinrunkoon. Konsolin kehys paikalleen ja hyvä tuli.



Penkkien taakse sivukoteloiden suojaksi tekemiini levyihin tein reijät 5" kajareille. Antennin ruuvasin sille tekemääni kiinnikkeeseen hytin taakse "kaareen".
Tästä oikeastaan alkoi noin kuukauden kestänyt "pienen" sivuäänen etsintä. Eli... kajareista tuntui tulevan sähköinen häiriöääni, joka välillä äityi oikein kovaksi. Mankan sähköihin tein, vaikka minkämoisia muutoksia. Tuloksetta.
Lopulta löytyi syy, mutta ihan muualta.... Lainaan tähän toiselle alustalle samasta aiheesta kirjoittamaani tekstiä....
"Purin konehuoneesta suoraan akulta tulevat kaapeloinnit. Sulakerasialta räpläsin esille 2kpl 10A:n sulakkeita, jotka olivat kärähtäneet. Uusin sulakkeet ja kas kummaa sain mankan molemmat jännitteet ihan alkuperäisistä johtimista. Tällä toimenpiteellä ei ollut mitään merkitystä ääneen.
Kytkin molempiin + johtimiin häiriönpoistimet....ei mitään merkitystä. Seuraavaksi vaihdoi Sonyn kajarit suurin piirtein samanmoisiin Jenseneihin. Olin kuulevinani hienoista äänenmurrosta, mutta näin jälkeenpäin fundeerattuna se oli vissiin ihan vaan mutua.
Kärsin meteliä ja yritin miettiä mitä voisin seuraavaksi tehdä. Ajatuksissa kävi, että hankkisin perinteikkäämmän mankan. Hankkimatta se kuitenkin jäi, sillä rakensin ihan ite alumiinipellistä (tai se oli itseasiassa vanha 2x58W loisteputkivalaisimen heijastin) häiriönpoistajan, joka todella toimii.
Lyhensin heijastinpelliä molemmista päistä niin, että siitä tuli prikulleen 1300mm pitkä. Lisäksi kavensin sitä molemmin puolin reilut 10mm, eli ensimmäisen kanttauksen verran.
Kiinnitin heijastinpellin muutamalla nippusiteellä peruutusvalona toimivan noin 1400mm leveän Led-paneelin takapuolelle eli ajosuuntaan nähden etupuolelle. Kas kummaan kaikki äänet hävisivät.



Paneelin alumiiniprofiilista valmistettu jäähdytysritilä resonoi ajoviimasta ja muodosti äänen, joka oli kuin kajareista tuleva. Paneli on asennettu siten, että se on ohjaamon takana lavakaaressa ylimmäisenä. Tunnelmaa lisäsi se että kajarit ovat asennettu ohjaamossa taakse kohtuullisen lähelle panelia."

[Jaarli]

Takavaloroplematiikkaa

Pilipalatemasta hankitut takavalot aiheuttivat pettymyksen. Repsikanpuoleinen lopetti kiilumisen muutaman kuukauden ikäisenä. En lähtenyt vinkumaan asiasta ko. liikkeeseen vaan toteutin talouspakotteet äänestämällä jaloillani.
Uudet (minulle) takavalot löytyivät frendin ehtymättömästä varastosta. Siellä olisi ollut runsaasti tarjontaa, mutta nämä ärtsyn punaista valoa hohtavat takavalot oli ihan pakko saada.
Asennus kävi tyylikkäästi samaisen frendin nelipilarinosturia apuna käyttäen. Nyt oli suunnattomasti apua asentamastani kunnollisesta jakorasiasta. Sinne oli vaivaton kytkeä abikoilla uudet johtimet.
Alumiiniturkkipeltiin lisää reikiä ja ávot valot olivat asennettu. Esiksi niiden valoteho häiritsi, mutta kaikkeen tottuu.



Itse Nissani on pelannut kiitettävästi. Se on ollut tämän talven lumisissa maisemissa mainio kampe. Osa kunniasta kuuluu kiinalaisille kitkarenkaille, jotka ovat olleet pidoltaan ja ajoltaan käsittämättömän hyvät. Renkaiden kyljissä lukee Green-Ice Winter Max1. Nii juu ja hinta oli myös sopiva.

[Jaarli]

Jossain taannoisessa päivityksessä mainitsin, että asensin Nissaniin "lainalavan". Lainat päättyy aina joskus...




Nyt on kätevä tehdä takarungolle vuosihuolto ja ruveta suunnittelemaan uuden lavan rakentamista.

[Jaarli]

Ennen uuden lavan rakentelua on ohjelmassa repsikanpuoleisen korikiinnikkeen (taka) ehjääminen. Vanha antautui jo talvella. Häpläsin sen sieltä kolisemasta ja tyydyin hienoiseen vinouteen.
Seuraavassa kuvassa on rungon korikiinnike...melko rapsakka...



image upload

Rälläkkä laulamaan ja veks tommonen...



Raaka-aineen luovuttajana tällä kertaa sirkkelinterä. Lisäksi pätkä putkea ja näistä syntyi hyvä korinpuoleinen korikannake.






Reikä poraten suuremmaksi ja gummityy. Nyt näyttää hyvältä.

[Jaarli]

Seuraavan porasin samalla rasiaporalla kuin muutama kuva takaperin kohdistusreikää apuna käyttäen uudelle korikiinnikkeelle reijän. Sit vaan uusi korikiinnike reikään ja rakentamaan runkoon uutta vastinkappaletta.

Kuvassa uusi korikiinnike alapuolelta kuvattuna.




Vastinkappale syntyi parista kulmaraudanpätkästä ja raudankappaleesta. Seuravassa kuvassa se on jo asennettuna.

[Jaarli]

Ennen kappaleiden hitsaamista koriin ja runkoon tunkkasin korin oikealle kohdalleen. Varmistin asian vertaamalla kuskinpuolta ja mittaamalla ja tarkistamalla mittaamisen. Hitsausjärjestys oli, että ensin oli vuorossa korinpuoleinen kiinnike. Tämä järjestys tuntui hyvältä, sillä pienen heiton olisi vielä helposti saanut korjattua muuttamalla rungonpuoleisen kannakkeen paikkaa. Eipä tarvinnut korjailla, sillä mittaaminen onnistui hyvin.

Ennen tätä rumbaa olin purkanut kabiinista penkit ja matot. Mattojen kengistä keräämä kosteus oli aiheuttanut pintaruostumaa edellisenä vuonna paikatulle lattialle. Eiku maalia pintaan.







Viimeisessä kuvassa on uusi korikiinnike kitattuna ja maalattuna.

Nyt pääsee rakentelemaan uutta lavaa. Aion tehdä siitä auton leveysmitan sisällä pysyvän, mutta takarenkaat peittävän. Kuvassa eka hahmotelma...ans kattoen mita tästä syntyy

[Jaarli]

Lavaprokkiksessa on tapahtunut edistystä, sillä haluan tämän Nissanin liikenteeseen. Apurungon ja laitojen solvittelua, että sitä iänikuista mittaamista.
Viljakärryt palvelevat klapivarastona ja poistin siitä alimmat takalisälaidat, jotta ilma kiertää paremmin. No nyt niistä taitanee syntyä Nissanin lavaan laidat...mun mielestä ihan rouheen näköiset.




Lavan "linjan"mittaukseen virittelin erilaisia apuneuvoja, mutta perinteinen suora lauta osoittautui verrattomaksi. Apurungon ja rungon väliin filmivanerin palasia...kyllä se linjakkuus siltä löytyy...

[Jaarli]

Lavaprokkiksen valmistuminen tuntuu ikuisuuskysymykseltä, mutta puurtamalla se vissiin valmistuu....
Kokoon ja mittoihin heppailtu lava irti ja hitasaukseen. Sen jälkeen lavarungon alapuoli sai niskaansa terva- ja Panssarimaalia. Tuo tervamaali suojaa toivottavasti ruosteelta, mutta on sangen hidas kuivumaan...eli siinä sotkee itsensä vielä monta kertaa.




Käsisirkkelillä sahasin vanerista sopivat kappaleet rungon aukkoihin. Tämä tapahtui yhden erehdyksen periaatteella, mutta onneksi levynkappaleita oli se yksi ylimääräinen. Levyjä en sahannut ihan just samankokoisiksi kuin aukot vaan jätin hieman pelivaraa...nooh sen aika näyttää oliko ratkaisu minkämoinen.





Ensinnä oli tarkoitus kiinnittää vanerit hitsaamalla kapea lattarauta runkoprofiiliin. Näin vanerit olisivat jääneet "koteloon", mutta luovuin ajatuksesta ja lisäsin lavarunkoon pitkikkäispalkit, johon vanerit kiinnitetään kiinnityslenkkien pulteilla. Oasasinkohan nyt selittää oikein...? No kuva kertokoon.



Laidat vaativat osakseen yllättävän vähän huomiota. Saranoiden tappipuolen lattarautaa oli taivutettava sisäänpäin (rälläkän viilto kuvassa jossa on jo saranaholkki hepattuna lavarunkoon)



upload images




Laitojen sovittelu tuotti vaivaa, sillä toinen laitakappaleista oli niin mykkyrällä, että sitä täytynee murjoa myöhemmin oikein urakalla suoraksi. Toistaiseksi luovuin laidoista ja keskityin saattamaan lavan muuten kuntoon.
Takavalot olivat edellisessä lavassa kiinni. Ne saivat siirtyä kokonaisena pakettina nykyiseen. Heittämällä ne eivät sopineet, mutta pienellä modauksella verrattomasti.






Etuseinään löytyi varastojen kätköistä nätin punaista ja sopivan paksuista vaneria. Tuon vanerin yläreunaan piti löytämän U-profiilia tueksi ja suojaksi. Kollasin kaikki paikat läpi...turhaan. Lopuksi löytyi pätkä vanhaa profiiliputkea, jonka sisämitta oli sopiva...nooh rälläkkä laulamaan.



U-profiiliin mättämällä tervamaalia ja profiili vanerin selkään. Jämpti tuli.






Lavan etummaiseen palkkiin hitsasin etuseinävanerille vaakatuen. Samalaiset tulivat pystytolppiin.



free image hosting

Polttoaineen tankkausputken sopivuus hieman mietitytti, mutta sinne se mykräänty ihan sopivasti.



Varastojen kätköistä löytyi korkkaamaton purkki Pilipalateman eliönestomaalia, sävyltään Royal Blue... Tämä sopi Nissanin lavanmaalaukseen paremmin kuin hyvin. Vielä on pitkä matka täysin valmiiseen lavaan. Etuseinään täytynee hahmotella lavakaari. Siihen on tehtävä verkko ja paikat antenille sekä pakkivalolle. Laitoihin on sovitettava uudet lavalukot ja se mykkyrällä oleva oikaistava. Takalaita on rakennettava tai ainaskin ketju laitojen väliin. Lisäksi fundeerasin tekeväni lavan alle kurakaaret.
Lainalava oli hitusen kapeampi kuin Nissanin ohjaamo. Minusta se näytti "onnettomalta". Tämä nykyinen lava on leveämpi kuin ohjaamo ja näyttää minusta paljon rouheemmalta. Nyt Nissani on liikennekäytössä.... ja kyllä hymyilyttää taas.