Heippa vaan kaikille!

Olen melko tuore vm. 1989 Nissan 200SX auton omistaja. Hankin auton noin pari kk takaperin ja se on melkolailla alkuperäisessä asussaan mitä nyt ruoste on päässyt pelteihin iskemään.

Ajattelin aluksi että alan autoa madaltamaan ja vaihtamaan vanteita yms. mutta kun noita liikenteessä olevia 200SX:iä katselee niin lähes kaikki ovat enemmän tai vähemmän tuunattuja (nämä tuunatutkin ovat kyllä radikaalisti vähentyneet vuosien aikana katukuvasta).

Mieleen tulikin että jos muutoksien sijaan palauttaisi auton sellaisiin kuosiin kuin se alkuperäisenä on ollut tehtaalta ulos rullatessaan. Autohan on todella nätti jo alkujaankin ja tuolla alkuperäisyydellä erottuisi paremmin massasta kuin tuunaamisella. 

Samalla auton voisi sitten myös museokatsastaa! Eikös tuo raja mene jossain 25 ikävuoden nurkilla? Aika tarkkaa puuhaa taitaa kyllä olla eli juuri minkäänlaisia muutoksia tahi puutoksia ei sallita. Onko jollain kokemuksia muista 80 luvun nissaneista ja niiden musekatsastuksesta?

Museoajoneuvon valmistusvuoden päättymisestä on oltava kulunut vähintään 30 vuotta.

Mistä tuo valmistumis vuoden loppuminen katsotaan? Siitä milloin koko S13 mallisarjan valmistus on loppunut vai siitä milloin facelift malli on tullut?

Juuri sinun autosi valmistusvuoden päättymisestä...

Hieno ajatus sinänsä, taitaisi olla Suomenmaan ainut pussihousu Säksä 

Vaikka aikaa MR-statuksen saamiseen on vielä jokunen vuosi kannattaa auto pitää/palauttaa alkuperäiseksi.
Eri tavalla (pilalle...?) tuunattuja on joka jannulla ja joka nurkalla niin paljon että alkaa sinällään hieno muotoilu tökkimään.

Alkuperäiskuntoiset 20SX:t ovat selvä vähemmistö ja niiden arvostus nousee pikkuhiljaa, vertaa tänä päivänä teddykarvalla sisustettu, Golfin lokarinkaarilla levitetty, laikatuilla jousilla madallettu, valkoisilla peltimangelseilla ja rosteriverkkoisella maskilla varustettua 180B Datsunia tai alkuperäisessä kunnossa olevaa, kumpi on paremman näköinen ja arvokkaampi?

Kannatan alkuperäiseen kuosiin palautusta. Näitähän ei varmaan uutuudenpäivinäkään kovin paljoa myyty vaikkakin 1989 on Suomen automyynnin ennätysvuosi ja muutenkin silloisen nousukauden huippu ennen 90-luvun totaaliromahdusta ja lamaa.

Tässähän on muutama vuosi aikaa museoikään niin hyvin aikaa kunnostella ja metsästellä mahdollisia puuttuvia osia, sitten 2019 auto hyvin valmiina museokatsastukseen

LainaaKannatan alkuperäiseen kuosiin palautusta. Näitähän ei varmaan uutuudenpäivinäkään kovin paljoa myyty vaikkakin 1989 on Suomen automyynnin ennätysvuosi ja muutenkin silloisen nousukauden huippu ennen 90-luvun totaaliromahdusta ja lamaa.

Tässähän on muutama vuosi aikaa museoikään niin hyvin aikaa kunnostella ja metsästellä mahdollisia puuttuvia osia, sitten 2019 auto hyvin valmiina museokatsastukseen

Muistelen että pauttiarallaa ja vähän päälle 300kpl tuli maahantuojan kautta S13-mallia, mutta Saksantuonnin (ja toki muualtakin tuli) myötä määrä kasvoi aika paljon.

Toden totta kyllä, että aidosti hyvät ja alkuperäiset yksilöt ovat todella harvassa. Ei sinänsä ihme, tuosta(kin) autosta saa aika paljon irti melko pienellä vaivalla ja rahalla, ja se tietysti houkuttaa rakentelemaan.

Hauska auto se onkin. Tajusimpa juuri, että oma S13 on ollut mulla jo yli kaksitoista vuotta. Ja taitaa vuosia tulla lisää, vaikka niitä kyllästymisen hetkiäkin on toki ollut, lähinnä vastoinkäymisten myötä, mut aina kun niistä on päästy, on ajamisen hilpeys taas voittanut.

Mut juu, nyt on oiva aika laitella moinen vekotin museokondikseen, kun osia on mukavasti tyrkyllä.

Kävin tänään hiukan kurvailemassa kun oli niin hieno ilma ja kyllä se vaan edelleen vanha Nissani kuivalla tiellä hienon kyydin antaa.

Samalla innostuin ensimmäistä kertaa oikein imuri kourassa ja rätti kädessä putsata sisätiloja ja kaiken sen pölyn ja hiekan alta paljastui melkopitkälle virheettömät sisätilat.

Uskomatonta miten likaiseen kuntoon auto olikin edellisen omistajan toimesta päästetty 

Mutta joo kyllä nyt melkeen ajatuksissa olisi että auto vaan alkuperäisiin kuosiin ja entiseen loistoonsa! Kiirehän ei ole kunhan nyt ensin saisi ruosteet pois ja maalipinnan kuntoon.

200SX oli minulle oikeastaan varmaan ensimmäisiä urheiluautoja joita koskaan olen ajanut ja silloin kun kortin sain niitä näkikin liikenteessä melkoisesti. Omaan autoon ei kuitenkaan ollut varaa ja menopeliksi sai kelvata pitkään isäukon 93 vm. 1.3 Toyota Corolla 

Pistähän joskus piruuttas kuviakin kehiin  Mukava katella aina hyväkuntoisia Nippaneita.

Muakin kiinnostas vähän nähdä kuvaa, et millases hapes se nipponi on? Oon vaan nähny täs elämänvarrella joko tuunattuja tai sit kunnon ruoskia sx:siä..

Selvästi hyvä ajatus säilyttää alkuperäisenä. Vuosi, pari sitten yritin tällaista ostaa eikä yhtään siistiä alkuperäistä löytynyt. Juuri nyt on melkein viimeiset hetket pelastaa ne pelastettavissa olevat.

Hyvä muistaa myös että museoautossakin saa olla joitakin aikakauden lisävarusteita kuten erikoisvanteita, tuplakaasareita vanhemmissa laitteissa, jne.

Viime vuonna yritin myydä tosi hyvää vakio/räpeltämätön yksilöä,tosin vm -91 mallista.
Kiinnostus oli lähes olematon,kunnes löytys pitkän myynnisession jälkeen asiaa ymmärtävä ostaja.
Vakio SX pitää myydä alta 2K euroa ennen kuin se on kiinnostava,vaikka olis ehjäkin.

http://kuvia.1g.fi/kuvat/Tapahtumat+2012/StreetSlide/MOP_3654.jpg
Vakiovireisenä (cooleri poistettu) ja takarenkaina ikivanhat katusliksit 14.2/+160kmh.
Tekniikkakin oli kunnossa.