Kysymyksiä lambdasta, Micra K11

[E.P.]

Lambdan toiminta on vielä helppo tarkastaa ennen ilmamäärämittarin juottamista.

[lassin]

Vastaavia kokemuksia -94 1.3 mallista, ostin auton kesällä 2010, ajettu n. 178 tkm. Nyki ajoittain varsinkin kiihdyttäessa eikä juotoksissa ollut vikaa. Pari käsittelyä ruiskun puhdistusaineella auttoi nykimiseen. Tulppien ikä kannattaa tarkistaa, ohjekirjan mukaan vaihtoväli 15 tkm.

[VHi]

Mistö mahtaa johtua täristävä tyhjäkäynti? Kierrokset on ne normaalit 750 rpm suunnilleen kuten kuuluukin.

Itselläni n. 15-20 tkm kokemusta vm. 1999 1.3 litraisesta, ja en nyt osaa oikein sanoa juuta enkä jaata tähän asiaan Välillä kyllä auto tuntuu jotenkin puutuvan kuumana, mutta sitten löytyykin joku turbovaihe ja jo mennään. Itselläni on kierroslukumittari, joten siitä kyllä pystyy aika hyvin seuraamaan kierroksia ja vauhtiin kun vertaa niin jonkinlaista tietoa saa.

Tulpat kannattaa vaihtaa, ja kaikki suodattimet pitää kunnossa. Ja muita puutumiseen vaikuttavia tekijöitä, onko renkaissa miten ilmaa, onko tankki tyhjä vai täysi, onko kyydissä miten paljon tavaraa ja monta matkustajaa jne. Kun se auto ei valitettavasti ole mitenkään kovin vääntävä, niin tuo painonlisäys esimerkiksi näkyy ja tuntuu.

[E.P.]

Kyllä tuo minunkin hiukan tärisee tyhjäkäynnillä, tai voisi oikeastaan sanoa että värisee. Olen ajatellut sen olevan normaalia, koska ilman kierroslukumittariakin huomaa, että kone on säädetty käymään melko pientä tyhjäkäyntiä. Jostain luin, että tyhjäkäynti on pieni siksi, että päästömittari näyttää nätimpiä lukuja. Ja sehän on järkeenkäypää.

[Alppu]

Jostain luin, että tyhjäkäynti on pieni siksi, että päästömittari näyttää nätimpiä lukuja. Ja sehän on järkeenkäypää.

Miksi päästömittari näyttäisi parempia lukemia 750rpm verrattuna esim. 850rpm?

[E.P.]

Kun jokaista moottorin pyörimää kierrosta kohden tulee pakoputkesta pakokaasua X määrä, niin koneen pyöriessä 750 kierrosta sen sijaan että pyörisi 850 kierrosta, tuleekin pakoputkesta 100 X:ää vähemmän pakokaasua.

Jos polttoaineen kulutus tuntuu helpommalta ajatella, tai tärkeämmältä, niin: Jokaista koneen pyörimää kierrosta kohden palaa Y määrä polttoainetta. Kun kone pyörii 750 kierrosta sen sijaan että pyörisi 850 kierrosta, paalaakin polttoainetta 100 Y:tä vähemmän. 

[OH2KV]

Kun jokaista moottorin pyörimää kierrosta kohden tulee pakoputkesta pakokaasua X määrä, niin koneen pyöriessä 750 kierrosta sen sijaan että pyörisi 850 kierrosta, tuleekin pakoputkesta 100 X:ää vähemmän pakokaasua.

Jos polttoaineen kulutus tuntuu helpommalta ajatella, tai tärkeämmältä, niin: Jokaista koneen pyörimää kierrosta kohden palaa Y määrä polttoainetta. Kun kone pyörii 750 kierrosta sen sijaan että pyörisi 850 kierrosta, paalaakin polttoainetta 100 Y:tä vähemmän. 

Ppm ja %- laskelmat ovat E.P:ltä ainakin kovasti hakusessa.

[E.P.]

Yritin vääntää yksinkertaisen esimerkin rautalangasta, mutta se ei nähtävästi ollut tarpeeksi yksinkertainen sinulle. Jatka ihmeessä, kun osaat sen homman paremmin. Odotan innolla. 

[Laffi]

Yritin vääntää yksinkertaisen esimerkin rautalangasta, mutta se ei nähtävästi ollut tarpeeksi yksinkertainen sinulle. Jatka ihmeessä, kun osaat sen homman paremmin. Odotan innolla. 

Entä jos se moottori pyörii vain yhden kierroksen minuutissa, mutta sieltä tulee niin helvetinmoinen tussahdus savua joka kerta, että kaikki kahta metriä lähempänä olijat saavat savumyrkytyksen, mitäs se päästömittari sitten näyttää?
Koska kone pyörii 850 kierroksen sijaan vain yhden kierroksen minuutissa, niin päästöjä ei ole mittarin mukaan lähes ollenkaan?

[E.P.]

Luotan Micran suunnittelijoihin siinä mielessä, että ovat valinneet tyhjäkäynnin kierrosluvuksi sopivan kierrosluvun. Varjopuolena pieni koneen värinä tyhjäkäynnillä, mutta sitä ei alkuihmetyksen jälkeen edes huomaa, ellei erityisesti halua huomata.

Tunnustan, etten päivittäin mieti pakokaasutesterin toimintaa, ja sitä että mitä se mittaa. Mutta pienellä tyhjäkäynnillä on suora vaikutus kulutukseen, joka taas kulkee käsittääkseni melko pitkälle käsi kädessä CO2-päästöjen kanssa. Ja taisin lukea asiasta alkujaan tältä palstalta jostain.

[lassin]

Moi !

Tyhjäkäyntikierrosten ohjearvo 650 +/- 50 rpm.

Automaateissa 775 +/- 50 rpm.

[E.P.]

Jaa niin se oli noinkin alhainen se ohjearvo. Ei ihme jos vähän värisee tyhjäkäynnillä sitten.

[Jylppy]

Kun jokaista moottorin pyörimää kierrosta kohden tulee pakoputkesta pakokaasua X määrä, niin koneen pyöriessä 750 kierrosta sen sijaan että pyörisi 850 kierrosta, tuleekin pakoputkesta 100 X:ää vähemmän pakokaasua.

Tällä ei ole päästömittausten kanssa mitään tekemistä..

[E.P.]

Siis eikö CO2 kulje käsi kädessä polttoaineen kulutuksen kanssa? Mun käsittääkseni tekevät autoja suunnitellessaan suuresti töitä, jotta saisivat päästöjä, eli CO2 pienemmäksi. Markkina-alueesta riippuen sitten kehuvat pieniä päästöjä, joiden mukaan verotus saattaa määräytyä, tai sitten pientä kulutusta. Tai sitten kehuvat molempia. Korjaa ihmeessä, jos olen väärässä.

Mitä hyötyä on kertoa, että "Tällä ei ole päästömittausten kanssa mitään tekemistä", jos ei perustele mitenkään?

[cedricfan]

Aita ja aidanseipäät...

CO² kilometriä kohden on se suure, joka kertoo kulutuksesta. Paljonko hiilidioksidia pakoputkesta tuprahtaa, kun autolla ajetaan tuo tietty matka. Siihen vaikuttaa auton massa, ilmanvastus, moottorin vääntö, vaihteet jne.

Katsastuksessa mitataan CO² tasakaasulla, sillä yhdellä hetkellä. Se kertoo karkeasti moottorin toiminnasta. Ja tuo lukema voi olla ihan sama Infinitin maasturilla kuin Smartillakin.

[E.P.]

Kun määritellään keskikulutusta, eli auton CO2 päästöjä, kuuluu käsittääkseni testiohjelmaan myös tyhjäkäyttöä. Yrittävät simuloida kaupunkiajoa sillä tavoin. Samasta syystä, eli päästöjen vuoksi monet nykyautot ovat varustettu järjestelmällä, jolla moottorin saa sammutetuksi ja käynnistetyksi nopeasti vaikkapa liikennevaloissa seisomisen ajaksi. Sitä kutsutaan ns. start-stop automatiikaksi. Eihän kukaan nyt tosissaan väitä, että on aivan sama CO2-päästöjen/keskikulutuksen kannalta käykö auto tyhjäkäynnillä 1000 kierrosta minuutissa, 650 kierrosta minuutissa, tai on sammuksissa kokonaan. Eihän?

[Jylppy]

Siis eikö CO2 kulje käsi kädessä polttoaineen kulutuksen kanssa? Mun käsittääkseni tekevät autoja suunnitellessaan suuresti töitä, jotta saisivat päästöjä, eli CO2 pienemmäksi. Markkina-alueesta riippuen sitten kehuvat pieniä päästöjä, joiden mukaan verotus saattaa määräytyä, tai sitten pientä kulutusta. Tai sitten kehuvat molempia. Korjaa ihmeessä, jos olen väärässä.

Mitä hyötyä on kertoa, että "Tällä ei ole päästömittausten kanssa mitään tekemistä", jos ei perustele mitenkään?

No päästömittausten osalta tuolla CO2-arvolla ei ole merkitystä, koska sitä ei edes mitata katsastuksessa. Vähäpäästöisessä autossa mitataan CO (hiilimonoksidi)- ja HC (hiilivety)-päästöarvot tyhjäkäynnillä ja yli 2000rpm kierroksilla, sekä lambda-arvo yli 2000rpm kierroksilla. Se on totta, että mitä vähemmän auto kuluttaa polttoainetta, sitä vähemmän se tuottaa CO2-päästöjä - mitä kukaan ei tässä ole kyseenalaistanutkaan, mutta sillä ei siis ole katsastuksessa tehtävien päästömittausten kannalta mitään merkitystä.

Se, onko tyhjäkäyntikierrokset 750 tai 850 rpm, ei ole merkitystä, koska yllä olevat CO- ja HC mitataan prosentteina (CO) ja ppm (parts per million)-arvona (HC) - eli ne kertovat suhteellisen määrän, eivätkä kokonaismäärää.

Esim. CO:n suurin sallittu määrä tyhjäkäynnillä on 0,5% ja yli 2000rpm kierroksilla 0,3% - jolloin tuo mainitsemasi "tyhjäkäynti on pieni siksi, että päästömittari näyttää nätimpiä lukuja" ei oikein voi olla mahdollista, koska silloinhan suurin sallittu määrä pitäisi olla sitä suurempi, mitä korkeammat kierrokset ovat.

[Alppu]

Kun määritellään keskikulutusta, eli auton CO2 päästöjä...

Tämä taas ei kiinnosta ketään katsastuksessa... 

[E.P.]

Jaa niin te olitte katsastamassa autoja. Minä taas yritin kertoa yhden mahdollisen syyn siihen, että miksi auton suunnittelija on laittanut koneen käymään niin pientä tyhjäkäyntiä. Siksi, että se vähentää päästöjä ja pienentää kulutusta.

Kaivoin esille terminkin, kun alkoi tämä juttu enemmän kiinnostamaan. Termi on "EU-kulutussykli", joka on näköjään tullut voimaan vuonna 1996. Sisältää 36.8% kaupunkiajoa, joka sisältää useita pysähdyksiä. Lisää voi lukea mm. täältä: http://www.motiva.fi/liikenne/henkiloauton_valinta/uusien_autojen_kulutus-_ja_paastotiedot/kulutussykli

[take]

Siis eikö CO2 kulje käsi kädessä polttoaineen kulutuksen kanssa? Mun käsittääkseni tekevät autoja suunnitellessaan suuresti töitä, jotta saisivat päästöjä, eli CO2 pienemmäksi. Markkina-alueesta riippuen sitten kehuvat pieniä päästöjä, joiden mukaan verotus saattaa määräytyä, tai sitten pientä kulutusta. Tai sitten kehuvat molempia. Korjaa ihmeessä, jos olen väärässä.

Mitä hyötyä on kertoa, että "Tällä ei ole päästömittausten kanssa mitään tekemistä", jos ei perustele mitenkään?

Kyllä juu, muttei sillä siltikään ole mitään merkitystä päästömittauksessa. Katsastuksessa on raja-arvot määrätty vain hiilimonoksidille, palamattomille hiilivedyille, hapelle ja lambdalle. Ja erityisesti hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen pitoisuus lähes poikkeuksetta kasvaa kun kierroslukua alennetaan.

Ja tyhjäkäynnin ruuvaaminen 100rpm suuntaan tai toiseen ei vaikuta polttoaineen kulutukseen mitattavasti, koska suuri osa energiasta kuluu moottorin sisäisten kitkavoimien, hitausmomenttien ja kaasunvaihdon pumppaushäviöiden voittamiseen ja ulkopuolisiin kuluttajiin kuten jäähdytykseen(vesipumppu), virransyöttöön(laturi), voiteluun(öljypumppu). Kaasunvaihdon toimivuuteen tyhjäkäynnillä harvemmin kiinnitetään erityistä huomiota kunhan moottori käy tyydyttävää tyhjäkäyntiä ja se on noista muuttujista ainoa johon kierrosluku vaikuttaa. Sekalaisessa ajossa kun on tärkeintä moottorin optimointi keskikierrosalueelle. Varsinkaan vielä -90 luvulla ei pienikulutteinen auto myynyt pelkällä pienellä kulutuksella. Kyllä sen odotettiin myös kulkevan edes säällisesti. Jossei suorituskyky vastannut odotuksia niin auto jäi kauppaan. Tämän vuoksi useat -90 luvun henkilöautojen moottorit ovat luonteeltaan jopa hieman ylävireisiä paremman suorituskyvyn toivossa.

Ja tuohon kulutussykliin niin K11 micra tuli markkinoille 1992. EU-kulutussykli otettiin käyttöön 1996 joten ei sitä ainakaan tuon käppyrän mukaan ole optimoitu, kuten nykymoottorit.

[Alppu]

Ja tuohon kulutussykliin niin K11 micra tuli markkinoille 1992. EU-kulutussykli otettiin käyttöön 1996 joten ei sitä ainakaan tuon käppyrän mukaan ole optimoitu, kuten nykymoottorit.

Ennen EU-kulutusta on ollut käytössä ECE-kulutus (90/120/kaup.)?

Käppyrästä ei tosin mitään tietoa. 

[E.P.]

Ja tuohon kulutussykliin niin K11 micra tuli markkinoille 1992. EU-kulutussykli otettiin käyttöön 1996 joten ei sitä ainakaan tuon käppyrän mukaan ole optimoitu, kuten nykymoottorit.

Eihän se ole mahdottomuus, että moottorinohjausjärjestelmän ohjelmaa muutetaan vuosien mittaan, vaikka auto ulkoisesti olisikin sama.

Olisko heittää mitään muuta syytä kuin pienempi kulutus, tuolle valmistajan valitsemalle 650 kier./min. tyhjäkäynnille. Se on ainakin minun mittapuun mukaan aika pieni tyhjäkäynti litraiselle moottorille.

[micramies]

Mulla oli ainakin -01 Micrassa niin että paikallaan seistessä tyhjäkäynti oli todella alhaisilla kierroksilla mutta kiekat kohosi heti vähän korkeammalle kun auto liikkui hiemankin. Tarkoista kierroksista en tiedä kun autossa ei ollut kierroslukumittaria.

[E.P.]

Eipä tuo korjausopas eritellyt erilaisia tyhjäkäyntejä eri vuosimalleille. Moottori on siis alkujaankin kehitelty käymään pientä tyhjäkäyntiä, enkä vieläkään keksi muuta syytä kuin pienempi kulutus/ pienemmät CO2-päästöt. Jossain moottorissa saattaisi jo öljynpaineen valo välkkyä moottorin käydessä 650 tyhjäkäyntiä, mutta ei Micrassa. On se varmasti ollut suunnitteluosastolla tiedossa jo ennen vuotta 1996, että mitä vähemmän kone pumppaa ilmaa, niin sen vähemmän se tarvitsee myös bensaa. Koneen läpi virtaavan ilman määrällähän niitä bensakoneen kierroksia pääsääntöisesti säädellään. Pienempi tyhjäkäynti, vähemmän ilmaa, vähemmän bensaa. Ei sata kierrosta tietenkään ihmeitä tee, mutta ovatpahan samalla tiputtaneet tyhjäkäynnin niin pieneksi kuin on mahdollista, kun ovat kerran siihen hommaan ryhtyneet.

Mun auto toimii samalla tapaa kuin "micramies" kertoi. Sen huomaa vaikkapa liikennevaloihin hitaasti tullessa, vaikka ei kiekkamittaria olekaan. Myös ajovalojen päälläolo vaikuttaa kierroksiin. Kun valot ovat pois päältä, käy kone pientä tyhjäkäyntiä. Kun laittaa parkit päälle, nousee kierrokset vähäsen. Kun sitten kääntää valot päälle, laskee kierrokset taas vähäsen, varmaankin vain ja ainoastaan lisääntyneen virran kulutuksen vuoksi. (Mulla ei siis ole valomuistia tässä mallissa) Eli on sitä autoa jossain vaiheessa vähän suunniteltukin, vaikka on "vain" Micra.

[BA]

Nissanin ECCS-moottorinohjaukseen kuuluu aina, autosta riippumatta, "vaihtokevennys" eli kytkintä painaessa auto ei tiputa kierroksia heti tyhjäkäynnille vaan pitää korkeammalla. Osassa autoista jopa 2000rpm tasolla ennen kuin tippuu normaaliin tyhjäkäyntiin.

[E.P.]

Emme saane tähän ketjuun vastausta asiaan liittyen nimimerkiltä "OH2KV", ainakaan sen ehkä hiukan ylimielisen yksityisviestin perusteella jonka häneltä sain. Hän on kertomansa mukaan laiska kirjoittamaan. Kumma kyllä, mun kirjoituksiin on innokas kommentoimaan. 

[OH2KV]

Sovitaan minun puolestani niin, etten vastaile "pohdintoihisi"
Ja ylimielisyydestä minua on aivan tarpeetonta syyttää.
Minä olen nöyrä poika, joka osaa myöntää erehtyneensä.
Etpä kertonut faktaosuutta siitä yksityisviestistä sinäkään.......

Äläkä kerro. Piste.
PS. Kommentoin täällä taviksien puolella aika vähän...

[jaakko83]

Nyt on ilmamassamittari kolvattu.

Toimii hyvin, tehot on tallella. Ei ailahtele enää, vaan vastaa kaasuun asianmukaisesti. Rakettia ei siis tällä korjauksella 1.3:sta tullut, mutta toimii niinkuin pitääkin.

Parhaiten huomaa ehjän immun, kun ajaa tasakaasulla, ei tarvitse painaa kaasua kovinkaan paljoa, että 100kmh pysyy lasissa. Aiemmin sai polkea kuin tuomiokirkon kanttori, että pysyi liikenteen mukana.