Kysymyksiä lambdasta, Micra K11

[jaakko83]

Olen ostanut Micra K11, -99. Moottorina 1.3.

Onko tuollaiselle autolle ominaista se, että kylmänä kaasuun vastaavuus on huomattavasti parempi, kuin lämpimänä? Tuntuu, että alavääntöä on huomattavasti enemmän kylmänä.

Tyhjäkäynti OK, käynti muutenkin tasaista, mutta ero kulkupuolessa kylmän ja lämpimän välillä on aika merkittävä. Autolla ajettu 140tkm. Voisiko esim. vanha lambda aiheuttaa tälläistä?

[E.P.]

Omalle kohdalle käynyt jostain syystä semmoinen tuuri, ettei ole viallista lambda-anturia ollut. Olen kuitenkin ymmärtänyt niin, että vanhemmiten niiden toiminta heikkenee ja hidastuu. Silloin järjestelmä ei osaa säätää seosta oikein.

Micrassahan on yksinkertainen toiminto, jolla lambda-anturia voi testata, anturin ollessa paikallaan.

Virrat päälle, jonka jälkeen testauspistokkeesta yhdistetään klemmarilla nastat "IGN" ja "CHK" vähintään kahdeksi sekunniksi. Nyt auto ilmoittaa vikakoodinsa. Kun auto käynnistetään tässä tilassa, alkaa moottorin merkkivalo kertoa lambdan toiminnasta. Käytä auto lämpimäksi, kun lämmennyt, pidä kierrokset n. 2000 kierroksen paikkeilla. Nyt valon pitäisi välkkyä niin, että syttyy ja sammuu vähintään viisi kertaa kymmenen sekunnin aikana. (Kun valo palaa, on seos laihalla, ja kun sammuksissa on seos rikkaalla.)

Omassa Micrassani tuo testi ainakin toimi. Joissain malleissa ei ilmeisesti ole moottorin merkkivaloa, jolloin pitää kaivaa keskusyksikkö näkyville keskikonsolin alaosasta, lattian rajasta. Keskusyksikössä on samalla periaatteella toimiva ledi. Ledin pitäisi muistaakseni näkyä apparin puolelle jalkatilaan, kunhan tarpeelliset panelit on irroitettu.

[Alppu]

Olen ostanut Micra K11, -99. Moottorina 1.3.

Onko tuollaiselle autolle ominaista se, että kylmänä kaasuun vastaavuus on huomattavasti parempi, kuin lämpimänä? Tuntuu, että alavääntöä on huomattavasti enemmän kylmänä.

Tyhjäkäynti OK, käynti muutenkin tasaista, mutta ero kulkupuolessa kylmän ja lämpimän välillä on aika merkittävä. Autolla ajettu 140tkm. Voisiko esim. vanha lambda aiheuttaa tälläistä?

Voisiko johtua siitäkin, että kylmälle koneelle syötetään rikkaampaa seosta, jolloin vääntöä on enemmän.
Likainen ilmansuodatin kannattaa vaihtaa uuteen.

[cedricfan]

Omalle kohdalle käynyt jostain syystä semmoinen tuuri, ettei ole viallista lambda-anturia ollut. Olen kuitenkin ymmärtänyt niin, että vanhemmiten niiden toiminta heikkenee ja hidastuu. Silloin järjestelmä ei osaa säätää seosta oikein.

Piiitkällä aikavälillä lambda tukkeutuu, jolloin kaista muuttuu kapeammaksi. Mutta kun lambdan osuus seoksen säädöstä on muutenkin vain kymmenen prossan luokkaa niin yleensä vika on tosiaan jossain muualla!

[E.P.]

Osakaasulla ajellessa arvelisin lambdan vaikutuksen olevan huomattava. Taikka ainakaan järjestelmä ei lambdatietoa kovin herkästi jätä huomiotta, paitsi täyskaasu kiihdytyksessä. En osaa sitä prosenteiksi ajatella, mutta kyllähän se lambda työtä siellä jatkuvasti tekee. Sen huomaa sitenkin, että kun kaasua hiukan sulkee kiihdytyksen jälkeen, niin veto tavallaan paranee. Eli lambda tavallaan vahtii liikaakin, mutta kukkaset tykkää tietenkin.

Siirryttäessä lambdattomasta autosta lambdalliseen (kaasari, tai ruisku ilman lambda-anturia) saattaa olla alkuun ärsyttävänkin tuntuista. Veto tuntuu jotenkin ohuelta ja tahmealta, lambdattomaan verrattuna. Äkkiä siihen kuitenkin tottuu.

[Alppu]

Eli lambda tavallaan vahtii liikaakin, mutta kukkaset tykkää tietenkin.

Siirryttäessä lambdattomasta autosta lambdalliseen (kaasari, tai ruisku ilman lambda-anturia) saattaa olla alkuun ärsyttävänkin tuntuista. Veto tuntuu jotenkin ohuelta ja tahmealta, lambdattomaan verrattuna. Äkkiä siihen kuitenkin tottuu.

No niin no... riippuu varmaan aika paljon autosta ja euronormistakin...

[E.P.]

Eipä oikeastaan, vaan lambda tuo oman vivahteen koneen toimintaan aina. Jotkut sen huomaa, jotkut eivät. Lambda kun ei anna parasta tehoa, vaan näteimmät päästölukemat.

[jip59]

TEORIASSA lambdavikakin voi aiheuttaa käyntiongelmia mutta kuten cedricfankin sanoi lambda vaikuttaa vain max. 10% seoksiin.Lämpöisenä käynnin aikaisiin seoksiin vaikuttaa monikin tieto eri kohteilta kuten esim. kaasuläpän asento, kierrosluku, ilmamäärä ja imusarjan paine, nyt ensiksi mieleen tulevana. Lambda-anturin tehtävänä on ainoastaan hienosäätää muiden anturien määräämää perussäädettyä seosta tarkemmin kohdalleen katalysaattorin toimintaa ajatellen.
Kylmäkäynnistyksen yhteydessä kaikki anturien antamat tiedot ovat pois käytöstä ja homma toimii moottorin ohjainlaitteeseen asetetuilla perustiedoilla. Moottorin saavutettua tietyn käyntilämpötilan ohjainlaite ottaa mukaan eri kohteista saatuja tietoja säätäen seosta sen mukaan. Siis seoksen muodostamiseen vaikuttavia kohteita on lambdan lisäksi monta muutakin.

[cedricfan]

Eli lambda tavallaan vahtii liikaakin, mutta kukkaset tykkää tietenkin.

Mutua, ei ole lambda se syyllinen.
Mutta jos kaasupoljin on toivomuspoljin eli sähköinen, niin ECU saattaa rajoittaa muiden saamiensa tietojen mukaan sitä, mitä tapahtuu. Eikä kukkasten takia, vaan siksi, että se kuljettajan ajatteleman kaasupolkimen asento ei tuokaan oleellista hyötyä verrattuna ECUn ajattelemaan.

Siirryttäessä lambdattomasta autosta lambdalliseen (kaasari, tai ruisku ilman lambda-anturia) saattaa olla alkuun ärsyttävänkin tuntuista. Veto tuntuu jotenkin ohuelta ja tahmealta, lambdattomaan verrattuna. Äkkiä siihen kuitenkin tottuu.

Ei silloin, jos kyseessä on kaksi samankaltaisella polttoainejärjestelmällä varustettua autoa. Mutta jos verrataan esim tuollaiseen kokonaan ECUn ohjaamaan niin varmasti tuntuma on erilainen. Siinäkin on sitten se, että tuntuma ei ole välttämättä sama kuin totuus. Kyllähän vanhanaikainen turbopotkukin tuntuu hyvältä kun auto hyökkää, mutta kun mennään viivalle tasaisemmin toimivan rinnalle niin hitaampihan se on

[E.P.]

TEORIASSA lambdavikakin voi aiheuttaa käyntiongelmia mutta kuten cedricfankin sanoi lambda vaikuttaa vain max. 10% seoksiin.Lämpöisenä käynnin aikaisiin seoksiin vaikuttaa monikin tieto eri kohteilta kuten esim. kaasuläpän asento, kierrosluku, ilmamäärä ja imusarjan paine, nyt ensiksi mieleen tulevana. Lambda-anturin tehtävänä on ainoastaan hienosäätää muiden anturien määräämää perussäädettyä seosta tarkemmin kohdalleen katalysaattorin toimintaa ajatellen.
Kylmäkäynnistyksen yhteydessä kaikki anturien antamat tiedot ovat pois käytöstä ja homma toimii moottorin ohjainlaitteeseen asetetuilla perustiedoilla. Moottorin saavutettua tietyn käyntilämpötilan ohjainlaite ottaa mukaan eri kohteista saatuja tietoja säätäen seosta sen mukaan. Siis seoksen muodostamiseen vaikuttavia kohteita on lambdan lisäksi monta muutakin.

Taidat olla väärässä? Kyllä anturit antavat tietoa heti kun sytytysvirta on kytketty. Kylmäkäynnistyskin kun voi tapahtua monessa eri lämpötilassa, esim. välillä -40 - + 40 asteen välillä. Ruiskutusmäärät ovat luonnollisesti erilaiset lämpötilasta riippuen. Lambda-anturi taitaa olla ainoa, joka tulee mukaan vasta lämmettyään, sekun ei toimi kylmänä.

Eikä pidä tehdä moottorinohjausjärjestelmästä monimutkaisempaa kuin se on. Käytännössä mitataan moottoriin imettävä ilmamäärä, jonka mukaan määräytyy suihkutettava polttoainemäärä. Loput hienoudet parantavat polttoainetaloutta, ja kaunistavat päästölukemia.

En tiedä mistä olette saaneet käsitteen 10% lamda-anturiin liittyen. Ehkä sillä tarkoitetaan, että viimeiset, eli tarkimmat mittaukset tekee lambda, jonka avulla tehdään tarkka säätö, eli viimeiset 10%.

[E.P.]

Mutua, ei ole lambda se syyllinen.
Mutta jos kaasupoljin on toivomuspoljin eli sähköinen, niin ECU saattaa rajoittaa muiden saamiensa tietojen mukaan sitä, mitä tapahtuu. Eikä kukkasten takia, vaan siksi, että se kuljettajan ajatteleman kaasupolkimen asento ei tuokaan oleellista hyötyä verrattuna ECUn ajattelemaan.

Ei silloin, jos kyseessä on kaksi samankaltaisella polttoainejärjestelmällä varustettua autoa. Mutta jos verrataan esim tuollaiseen kokonaan ECUn ohjaamaan niin varmasti tuntuma on erilainen. Siinäkin on sitten se, että tuntuma ei ole välttämättä sama kuin totuus. Kyllähän vanhanaikainen turbopotkukin tuntuu hyvältä kun auto hyökkää, mutta kun mennään viivalle tasaisemmin toimivan rinnalle niin hitaampihan se on

Kyllä lambda-anturin aiheuttama tahmeus tuntuu kulussa, olkoon kaasupolkimen ja kaasuläpän välillä vaijeria, tai sähköjohtoa.

Väärin, eli liian hitaasti toimiva lambda-anturi tekee kulusta vielä tahmeampaa, koska järjestelmä ei saa tarkkaa tietoa seoksesta.


Lisäys klo 14.37: Löysin aika hyvän tietopaketin lambda-anturiin liittyen: http://www.hessumobiili.fi/tiedostot/Happianturi%28lambda%29.pdf

[Alppu]

Taidat olla väärässä? Kyllä anturit antavat tietoa heti kun sytytysvirta on kytketty. Kylmäkäynnistyskin kun voi tapahtua monessa eri lämpötilassa, esim. välillä -40 - + 40 asteen välillä. Ruiskutusmäärät ovat luonnollisesti erilaiset lämpötilasta riippuen. Lambda-anturi taitaa olla ainoa, joka tulee mukaan vasta lämmettyään, sekun ei toimi kylmänä.

Eikä pidä tehdä moottorinohjausjärjestelmästä monimutkaisempaa kuin se on. Käytännössä mitataan moottoriin imettävä ilmamäärä, jonka mukaan määräytyy suihkutettava polttoainemäärä. Loput hienoudet parantavat polttoainetaloutta, ja kaunistavat päästölukemia.

En tiedä mistä olette saaneet käsitteen 10% lamda-anturiin liittyen. Ehkä sillä tarkoitetaan, että viimeiset, eli tarkimmat mittaukset tekee lambda, jonka avulla tehdään tarkka säätö, eli viimeiset 10%.

No, en kyllä saanut tekstistäsi kovin syvällistä tietoa, miten se ohjaus sitten tarkalleen toimii...
Mutuilen, että yleisesti lambda-anturin tietoa käytettäneen  osakaasulla ja ~1500-3000rpm alueella.
Vai oliko tämä yleinen alue EGR:n toiminnalle vai molemmille, toimivatko samanaikaisesti?

[E.P.]

En tiedä onko mielekästä kertoa jokaisen osasen tarkoitusta ja toimintaa. Opiskelin niitä aikoinani mm. 2 vuotta ammattikoulussa. Mutta jos kerrot jonkin yksittäisen osan josta haluat tietoa, niin saatan siitä kertoa, tai voimme porukalla sitä pohtia. Kuten nyt kerroin lambdan merkityksen. 

EGR, eli pakokaasun takaisinkierrätys on eri asia kuin lambda. Varsinaisesti en ole sen toimintaan perehtynyt sillä tavoin, että tietäisin tarkat kierrosluvut. Toimintaan vaaditaan yleensä tietty moottorin lämpö ja kaasun asento. Tyhjäkäynnillä näet ei voi sotkea pakokaasua imuilman sekaan yhtä paljon kuin ajon aikana. Kaiken kaikkiaan kuitenkin turhaankin vihattu järjestelmä.

Lambda toimii ja työskentelee lämmettyään tyhjäkäynnillä ja osakaasulla, myös kovemmilla kierroksilla. Mutta täyskaasuasennossa lambda-arvo yleensä jätetään huomiotta, paremman suorituskyvyn aikaansaamiseksi.

[Alppu]

Kyllä lambda käyttöisissäkin autoissa on eroa moottorin luonteessa ihan selvästi. Siinä kun oma Almera 1.4 bensakoneella vääntää/kiihtyy nöyrästi nelosvaihteella tyhjäkäyntilukemilta asti, niin Mk3 1.8 bensa Mondeo tuntuu kuolevan lähes täysin alakierroksilla.
(Juu, aika pieni otanta..  )
Tästä olen kuullut juttua, että johtuu siitä kun uudemmissa autoissa on tiukemmat päästörajat ja esim. alakierroksille on syötettävä laihempaa keittoa...
Onkohan kys. Mondeo sähkökaasulla? Kun Almera on vaijerilla.
Omastani olen tukkinut egr:n ja säätänyt vähän lisää perusennakkoa ja tankissa 98:a.

[E.P.]

Nokka-akseli ja moottorin iskutilavuus on määrääviä tekijöitä koneen luonteeseen. Ei lambda-anturin olemassa olo, tai puute.

[Alppu]

Onko lambda-anturit, ainakin näissä perus Nissaneissa, zirkoniumdioksidiantureita?
Eli näille ei syötetä jännitettä, vaan jännite muodostuu happi-ionien kulusta ja määrästä pintojen vastakkaisilla puolilla?
(Ks. E.P.:n linkki)

Onko titaniumdioksidianturilla ja zirkoniumdioksidianturilla muuta käytännön eroa kun mittaustapa?  :-?

[cedricfan]

Titanium on laajakaistainen.
OBDeellisissä autoissa eka lambda on laajakaistainen.
Yksilambdaisissa on yleensä zirkonium, ja OBDeellisen jälkimmäinen on sekin yleensä zirkonium.
Eli riippuu eniten OBDeestä.

[Alppu]

Miksi titanium on laajakaistallinen, suuremman jännitealueensako vuoksi?
:-?

[Alppu]

Mitenkäs kun tuossa Lambda-anturi kerrotaan seuraavaa:

- musta: signaalijohdin
- valkoinen: signaalin maattojohdin
- harmaa: lämmityskäämin johdin

Ja Almeerassani on yksi musta johdin ja kaksi valkoista?

[cedricfan]

Sitenkäs kun se on melkoisen puutteellinen, mutta melko hyvä ensiopastus lambdan sielunelämään. Sulle lienee kaksi harmaata lämmityspiuhaa ja yksi musta signaalille. Lamdojahan on kapeakaistasinakin viittä yleistä eri langoitusta.

Zirkonium vaan on kapeampi toiminta-alueeltaan, eEnnen ajateltiin että se säätelyaluekin riittäisi.

[Alppu]

Sulle lienee kaksi harmaata lämmityspiuhaa ja yksi musta signaalille.

Tuossa olisi jonkinlainen kuva:

[jaakko83]

Palatakseni tähän ongelmaan. Minkään muun anturin en tiedä olevan viallinen.
Microissa on ollut ilmeisesti MAF-vikoja, mutta tämä kyseinen auto käy ihan hyvin tyhjäkäyntiä.

Kokemuksia muilta Micra-kuljettajilta - vaikuttaako auto vääntävämmältä kylmänä? Itselläni on vain n. 400km kokemus asiasta.
Läppärungossahan kiertää vesi, joka lämmittää vahapatruunaa, joka vaikuttaa kylmän tyhjäkäyntikierroksiin.

Voisiko kylmän korkea tyhjäkäynti sitten vaikuttaa tähän vääntöasiaan?
En viitsi rasittaa moottoria kovasti kylmänä, joten tämä tuntemus on ainoastaan max. 30% kaasupolkimen liikkeestä.

[E.P.]

Tarkastitko vikakoodit. Entä lambdan toiminnan kertomallani tavalla?

En ole ihan varma, että ymmärränkö oikein mitä tarkoitat "väännöllä". Taikka ainakin tässä tonnisessa koneessa ei ole vääntöä oikeastaan ollenkaan.  Vääntö on sitä, kuinka hyvin moottori jaksaa pitää samat kierrokset rasituksen lisääntyessä. Esim. tultaessa ylämäkeen, jos vääntöä löytyy, ei tarvitse vaihtaa pienempää vaihdetta, vaan riittää että painaa kaasua enemmän. Mun Micran räjähtävä suorituskyky saadaan esiin käyttämällä kierroksia.

Siitä vahapatruunasta, niin sehän muistaakseni tosiaan nostaa kierroksia avaamalla kaasuläppää, kun kone on kylmä. Kylmänä kaasu on siis jonkin verran auki, vaikka kuljettaja ei paina kaasua ollenkaan. Voisko tämä aiheuttaa sen, että saattaa tuntua siltä, että tehoa olisi enemmän käytössä kylmällä koneella. Jos kuljettaja painaa kaasua saman verran kylmällä ja kuumalla koneella, niin kylmällä koneella kaasua onkin enemmän, koska vahapatruunakin on "painanut" kaasua.

Ainakin mun Micrassa kaasupoljin on välitetty niin, että verrattain pienellä polkimen liikkeellä kaasuläppä liikkuu paljon. Erityisesti pienillä moottorin kierroksilla vahapatruunan ja kuljettajan painama kaasu yhteensä onkin jo aika paljon. Saattaa tulla tunne, että tehoa on kylmällä koneella enemmän, vaikka todellisuudessa kaasua on vaan annettu enemmän.

Onko autosi kuumana sitten tehoton, vai normaali? Se pitäisi selvittää ennen suurempia remontteja. Vikakoodien luku ja lambda-anturin testaus ei silti mene hukkaan. Eikä likaannut edes kädet. 

[jaakko83]

Väännöllä tarkoitin yleisesti vetoa, miten jaksaa kiihtyä alakierroksilla, tai pitää vauhtia ylämäissä.

Tuossa ajelin ja annoin moottorille kunnolla kenkää. Jotenkin tuntuu vetävän paremmin - mahtaisiko edelliset 15tkm mummo-kyytiä olla aiheuttanut karstaa moottoriin, joka nyt lähti pois.

Tuo 1.3 on enemmänkin tasaväkinen puurtaja luonteeltaan. Se ei pitemmästä iskusta johtuen ole perso kierroksille, lisäksi varsinkin 3,4 ja 5 on pitemmät kuin litraisessa. Esim. 4 on 15% pitempi ja 5 on 17% pitempi välitys.
Toki tuo moottori liikuttaa pientä autoa mukavasti, satasta kulkee ilman stressiä:)

[E.P.]

Kannattaa varmaan vielä hetki seurailla tilannetta, ennen kuin alkaa maalailla piruja seinille. Saattaa olla, että auto toimii juuri niinkuin pitääkin.

[jaakko83]

Nyt on tullut jo melko kauan aikaa seurattua tätä tilannetta:)
Edelleen sama juttu, moottorin teho ja veto vaihtelee.
Ero on huomattavan suuri, joskus kulkee todella hyvin, joskus ei kulje.
Kovimmilla pakkasilla nykikin, mutta ei nyi lämpöisellä kelillä, eikä pienellä pakkasella.

Taidan olla taipuvainen uskomaan siihen MAF-vikaan.

Olisiko pk-seudulla jotain autosähkökorjaamoa, joka tekisi tuon juotostyön?

[BA]

Ihan peruskoulun juotosopeilla itse sen useampi vuosi takaperin ensimmäistä kertaa itse tein, ja silloin niistä peruskoulun juotteluista oli jo aikaa niistäkin melkoinen tovi.

Kyseessä ei ole mikään monimutkainen toimenpide, tarvitaan vain terävä veitsi avaamiseen, kolvi ja tiivisteliimaa kasaukseen. Kannattaa tehdä ihan itse, näillä keleillä vaikka parkkipaikalla. Jos ei ole kolvia niin sellasen saa 5-10€ hintaluokkaan riittävän jostain halpahallista.
Kolmeen autoon olen tuon mittarin kolvaillut, ja aina on käynti parantunut vaikkei aiemmin ole mitään kummallista edes huomannut, auto on toiminut ihan "normaalisti". Silti käynti on tasaantunut huomattavasti IMM:n korjauksella.


Tampereen suunnalla voisin tehdä tuon itsekin kyllä, mutta eiköhän joku nyrkkipaja ohjeen kanssa nuo kolme liitosta uudelleen suostu lämmittämään maksusta.

[jaakko83]

Tuossa käynti on kohtalaisen tasainen ollut aina. Toki tyhjäkäynti jonkinverran täristää, muuten ok.

Tekee vain sitä, että kylmänä kulkee oikein pirteästi - lämpimänä laiska. Ei halua kiihtyä kovin hyvin millään vaihteella. Vääntö on kateissa.

Kuitenkin vetoa on normaaliin ajoon ihan riittävästi. Joskus satunnaisesti moottori vetää erittäin reippaasti, yleensä ei.

[E.P.]

Joko luit vikakoodit, ja tarkastitko lambdan toiminnan?

[jaakko83]

Vikakoodit katsottu, ei mitään. Lambdaa ei tarkistettu.

Kun oli kylmimmät ilmat, alkoi nykiminen. Sellainen ehkä kerran minuutissa nykäisy. Siitä päättelin, että voisi kuitenkin olla tuo MAF vika.